Syksy mennyt jokseekin hujauksessa ohi. Hajoilemisen merkeissä koulussa. Töissä ollut ihan kivaa ja taukoa omasta elämästä olisi kiva saada aina välillä. Tai edes ajatteluun.
Kouluun on hajoiltu sitä varten sillä etäpäiviä on ollut aivan liikaa, kirjalliset tehtävät on aivan liian laajoja ja lähiopetuksen taso on liian alhainen. Asiasta on valitettu ylemmille tahoille, mutta muutosta ei saatu tähän opintojaksoon tietenkään. Ollaan sitten luokan kanssa kärvistelty ja kirottu modernia DIAKkia. Hieno koulu, keskeyttämisestä keskusteltu ja moni meistä onkin uhannut tosissaan lopettaa koulunsa kesken. Vaikka moisessa touhussa ei tässä vaiheessa olisikaan mitään järkeä.
Harjoittelu on taas tuonut jonkun verran intoa takaisin opiskeluun. Mutta siltikään ei kiinnosta rästissä olevien kirjallisten tehtävien kirjoittaminen. Pakko kumminkin ottaa itseään niskasta kiinni ja pusertaa ne tehtävät koneelle ja palauttaa. Ja odottaa että päästään antamaan palautetta siitä miten opintokokonaisuus on järjestetty. Ihan vaan sen takia että meidän ammattitaito tässä kärsii kun ei saada laadukasta opetusta. Mutta onneksi on harjoittelut,joista oppii ja saa edes jonkin verran lisää virtaa koulun käyntiin
Töissä on ollut mukavaa. Oikeesti vaikka töihin lähtö ei kiinnostais edes mikrobin vertaa, niin kun sinne pääsee on hyvällä tuulella. Mietin että onko meidän ilmaan sekoitettu jotain ilokaasua vai miksi kaikki töissä aina niin sekaisin.
Vaikka viihdyn nykyisessä työssä, on työpaikan vaihtaminen käynyt mielessä. Esimerkiksi olisi jokseekin hienoa saada tämän hetkisestä harjoittelupaikasta muutama työvuoro. Viihdyn lastensuojelutyössä niin hyvin, että voisin tehdä sitä jopa valmistumisen jälkeen työkseni...
Vapaa-aika on kortilla, sen käyttäminen hyvin tarkkaa. Milloin nähdään kavereita Turun puolella, milloin sitten ihmisiä tuolla suurinpiirtein opiskelupaikan seuduilla. Eniten aikaa tulee vietettyä järvenpäässä, opiskelukavereiden kanssa, ja samalla vaihdettua kokemuksia siitä miten on harjoittelut menneet ja miten tehtävät on kaikilla rästissä mukavasti.
Syksy on siis koostunut koulunkäynnistä, työnteosta, oman elämänkiroamisesta ja sekavista ihmissuhteista. Jos joku laittaisi mun ajatukset ja tunteet järjestykseen olisin kovin kiitollinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti